LIIKUNTA- JA URHEILUVAMMAT
  • Usein liikunta- ja urheiluvammat liittyvät liialliseen kuormituksen nousuun, puutteelliseen kehonhallintaan tai vaikkapa ulkoiseen voimaan, kuten kompastumiseen tai joukkuelajeissa toiseen pelaajaan törmäämiseen. Järkevällä harjoittelulla vammojen riskiä pystytään vähentämään, vaikka täydellinen ennaltaehkäisy onkin mahdotonta.

Vamman sattuessa on kunnioitettava kudosten luontaisia parantumisaikoja.  Toimintakykyä kannattaa kuitenkin pyrkiä pitämään yllä ja jopa kasvattamaan mahdollisuuksien mukaan, jotta vamman parannuttua ollaan valmiita palaamaan lajiin. Näin vamman uusiutumisen riski on mahdollisimman pieni.

Kannattaa muistaa, että yhden kehonosan loukkaantuminen ei tarkoita, etteikö muuta kehoa voitaisi harjoitella ja kehittää normaalisti.

Fysioterapiassa keskitytään vamman kuntouttamiseen ja toimintakyvyn kehittämiseen vähintään vammaa edeltäneelle tasolle.

Liikkujan tai urheilijan harrastaman lajin vaatimukset otetaan myös huomioon harjoittelua suunnitellessa.